Uusi HR-tutkimus haastaa yritykset kysymään useammin

Työntekijöiden kuunteleminen on yksi tärkeimmistä keinoista kasvattaa liikevaihtoa, mikä ei ole jäänyt yritysjohdolta huomaamatta. Questbackin tekemän HR-tutkimuksen mukaan 96 % haastatelluista yritysjohtajista ja päättäjistä pitää työntekijöiltä saamaansa palautetta niin merkittävänä, että on varannut sen käsittelylle aikaa johtoryhmän kokouksissa.

Samassa tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, ettei työntekijöitä kuulla tarpeeksi usein. Yli 90 % kyselyyn osallistuneista yrityksistä teettää HR-kyselyn vain kerran tai kahdesti vuodessa. Se ei riitä, jos yritys haluaa pysyä kehityksen aallonharjalla.

Edellä mainittu tutkimus tehtiin vuonna 2015 ja siihen osallistui yritysjohtoa Iso-Britanniasta, Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Tutkimustuloksista oli johdettavissa neljä keskeistä päätelmää, joita tarkastelemme lähemmin alla. Kokosimme keskeiset löydökset myös infograafiin, löydät sen tästä.

1. Yrityksissä ymmärretään työntekijäpalautteen strateginen hyöty

Yritysjohto arvostaa työntekijöidensä mielipidettä. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että henkilöstöpalautteella on vaikutusta yritysstrategiaan.

Jotta palautetta voisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, työntekijöille esitettävien kysymysten tulisi olla jollain tavoin sidoksissa yrityksen strategiaan. Lisäksi vastaukset on käsiteltävä välittömästi, jotta tarvittaviin käytännön toimiin voidaan ryhtyä heti. Lopuksi on vielä varmistettava seurannalla, että palautteen perusteella tehdyt muutokset todella hyödyttävät liiketoimintaa.

2. Teorian ja käytännön välillä on syvä kuilu

Vaikka yritysjohtajat tunnustavat työntekijäkyselyiden tärkeyden, on teorian ja käytännön välillä yhä syvä kuilu. Suurin osa yrityksistä (90 %) kysyy työntekijöidensä mielipidettä kerran (48 %) tai kahdesti (42 %) vuodessa. Näin harvoin tehtävät kyselyt eivät pysy kiivastahtisen kehityksen perässä.

Ongelman ratkaiseminen vaatii muutosta yrityskulttuurissa. Teknologian avulla kyselyistä voi tehdä automaattisia, jolloin ne vievät vähemmän esimiesten aikaa. Vapautuneet työtunnit voidaan käyttää hyödyllisemmin tuloksista johdettujen käytännön toimien toteuttamiseen.

Myös työntekijöiden on ymmärrettävä, miksi heidän on tärkeää vastata kyselyihin. Mahdolliset osastojenväliset raja-aidat on purettava, jotta kerätty tieto kulkee vapaasti ja edistää yhteistä hyvää.

3. Palautetta hyödynnetään pääasiassa taktisesti

Liian harva yritys kysyy työntekijöiltään palautetta tasaisin väliajoin koko työsuhteen ajan. Useimmiten palautetta kysytään koulutusten jälkeen (64 %) ja työntekijän irtisanoutumisen yhteydessä (60 %). Vain 4 % yrityksistä kuulee työntekijöitään aina, kun työsuhteeseen tulee muutoksia. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi ylennys, tai esimiehen tai tiimin vaihtuminen.

Usein henkilöstöhallinto huolehtii enemmän siitä, että asiat tehdään oikein, kuin että tehtäisiin oikeita asioita. HR-tiimien onkin astuttava askel taaksepäin ja nähtävä yritys kokonaisuutena, jotta he osaavat paremmin ennakoida tulevia tapahtumia ja toimia ennusteiden mukaan.

4. Palautteesta on eniten hyötyä, kun sen yhdistää kokonaiskuvaan

Kun eri lähteistä saatu palaute on kerätty, se tulee yhdistää kokonaisuudeksi. Tällä hetkellä vain 65 % yrityksistä integroi esimerkiksi asiakkailta ja eri osastojen työntekijöiltä kerätyn palautteen keskenään. Se olisi kuitenkin järkevää, jotta arvokkaista vastauksista saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti.

Nykyisin markkinoilla olevan teknologian avulla eri lähteistä kerätty tieto on helppo integroida kokonaisuudeksi. Kun yrityksessä on määritelty kaikille yhteiset lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet, automatisoidut kyselyt auttavat seuraamaan niiden toteutumista työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta.

Mitä opimme?

Tutkimus osoitti, että työntekijöiden kuuntelemisessa on edistytty huimasti: yrityksissä ymmärretään sen tärkeys, työntekijöiltä saadusta palautteesta keskustellaan johtoryhmän kokouksissa ja sitä hyödynnetään yritysstrategian luomisessa.

Vielä löytyy myös kehitettävää: palautetta ei kysytä riittävän usein ja sen hyödyntäminen on lähinnä taktista.

Työmarkkinat ovat kuitenkin vähitellen muuttumassa milleniaalien astuessa työelämään. Nämä 2000-luvun kasvatit haluavat antaa palautetta säännöllisin väliajoin ja vaativat tulla kuulluksi. Kerran tai kahdesti vuodessa kysyminen ei yksinkertaisesti enää riitä.

Onneksi markkinoilla on ohjelmistoja, joiden avulla palautetta voi kerätä ja analysoida helposti, nopeasti ja automatisoidusti. Eri lähteistä kerätty data päätyy samaan paikkaan, jolloin kokonaiskuva on helpompi hahmottaa. Ja mikä parasta: yritys saa palautteesta täyden hyödyn irti ilman, että työtaakka tai kustannukset kasvavat.

Lue lisää henkilöstökokemuksen tuomisesta liiketoimintasi ytimeen.