Ilmiantajien yleistä suojausta vahvistetaan, ja organisaatioiden on entistäkin tärkeämpää tarjota toimivat järjestelmät työntekijöiden palautteen keruuseen. Suojatulla ilmiantokanavalla organisaatiosi työympäristö on henkilöstölle turvallinen, mikä puolestaan auttaa pitämään yllä eettisiä standardeja sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. Näin pystyt myös havaitsemaan epäkohdat ajoissa ja reagoimaan niihin tehokkaasti.

Tästä artikkelista löydät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Mitä ilmiantaminen on?

Ilmiantamisella viitataan ilmiöön, jossa yrityksen, organisaation tai valtion toimielimen työntekijä ilmoittaa tämän johdolle jostakin toiminnan epäkohdasta. Toimen tarkoituksena on tehdä johto tietoiseksi työpaikalla tapahtuvista, vakavista rikkomuksista. Helpoin keino ilmiantoon on käyttää tähän tarkoitettua kanavaa, jolla työntekijät voivat raportoida väärinkäytökset anonyymisti.

Onko totta, että ilmiantajien suoja on vahvistumassa?

Kyllä. EU-tasolla on säädetty ns. Whistleblower-direktiivi, joka tuo aiempaa paremman suojan heille, jotka ilmoittavat unionin lainsäädännön rikkomuksista omissa organisaatioissaan. Näillä näkymin tämä tarkoittaisi, että yli 50 työntekijää työllistävien (yksityisten sekä julkisen sektorin) organisaatioiden olisi perustettava sisäinen, luottamuksellinen ilmoituskanava. Samalla luotaisiin ulkoinen, valtiollinen kanava, jonka kautta tehdyt ilmoitukset siirrettäisiin asianmukaisten valvontaviranomaisten käsiteltäväksi. Direktiivi pannaan täytäntöön unionin jäsenmaissa 17.12.2021 mennessä.

Onko ilmiantajia suojaavaa lakia jo olemassa?

Suomi listautuu ilmiantajien suojelussa Euroopan unionin häntäpäähän. Maasta puuttuu lainsäädäntö, joka suojelisi jonkin epäkohdan tai ongelman ilmiantanutta henkilöä. Esimerkiksi Ruotsissa käytössä on jo laki, joka määrää työnantajalle korvausvelvollisuuden, mikäli tämä kohdistaa ilmiantajaan perusteettomia kostotoimia. Suomessa vastaavaa suojausta sekä virallisia raportointikanavia ei ole. Direktiivi tulee siis etenkin Suomessa parantamaan ilmiantajien suojaa ja raportointimenetelmiä huomattavasti.

Mitä hyötyä ilmiantokanavasta voi olla?

Mikäli rikkomukset vuotavat julkisuuteen ennen yrityksen sisäisiä toimia, voivat tämän seuraamukset olla vakavat. Valtaosalla organisaatioista tulisi olla helppokäyttöinen ja kustannustehokas ratkaisu ilmiantoja varten. Ulkoinen järjestelmä on yleensä tähän paras vaihtoehto.

Ilmiantokanavan tarjoaminen työntekijöille tarkoittaa, että yritykselläsi on tarvittavat työkalut rikkomusten asianmukaiseen käsittelyyn. Näin johto voi varmistaa, että henkilöstö kokee työpaikan turvalliseksi ja yritys toimii eettisesti ja läpinäkyvästi.

Mikä on sisäinen ilmianto-/whistleblower-kanava?

Sisäisen ilmiantokanavan avulla työntekijät voivat ilmoittaa johdolle epäkohdista yrityksen omilla menetelmillä. Usein tämä tapahtuu sähköpostitse tai tapaamisella. Ilmiantokanavan tarkoituksena on rikkomusten raportointi, jatkotoimet, yhteydenpito ilmiantajan kanssa sekä ilmiantajan informointi raportin nykytilanteesta.

Mikä on ulkoinen ilmianto-/whistleblower-kanava?

Ulkoinen raportointikanava poikkeaa sisäisestä olemalla suorassa yhteydessä asianmukaisten, valtiollisten viranomaistahojen kanssa. Se voi vastaanottaa ja tehdä jatkotoimia tai antaa palautetta rikkomuksista tehtyihin raportteihin liittyen. Ilmiantoa harkitsevat työntekijät voivat tehdä näin suoraan ulkoisen kanavan kautta ilman sisäisen käyttöä.

Milloin uusi direktiivi astuu voimaan?

Uusi laki tulee näillä näkymin voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa viimeistään 17. joulukuuta 2021. Keskikokoiset yritykset (50-249 työntekijää ja enintään 43 milj. euron vuotuinen liikevaihto) on velvoitettu ottamaan sisäiset raportointikanavat käyttöön ennen tätä päivämäärää, kun taas muilla yrityksillä aikaa on 17. heinäkuuta 2022 asti.

Miksi ilmiantajan anonymiteetti on niin tärkeää?

Ihmisten on koettava olonsa turvalliseksi sekä tiedettävä, ettei vääryyksien raportointi johda negatiivisiin seuraamuksiin. Raportointikanavien anonymiteetin takaamalla todennäköisyys vakavien ongelmien löydölle kasvaa.

Miksi käyttää ulkoisen alustan ilmiantokanavaa?

Ulkoisen toimijan tarjoama ilmiantokanava tuo monia etuja, jotka helpottavat ilmiantoprosessia. Tehokas raportointijärjestelmä muun muassa varmistaa, että kanava noudattaa yksityisyyttä koskevia lakeja sekä tarjoaa vakaan ja turvallisen yhteyden ja helposti navigoitavan käyttöliittymän raporttien käsittelylle. Ulkoinen palveluntarjoaja myös on todennäköisemmin ohjelmistoltaan ja toiminnoiltaan nykyaikainen, mikä varmistaa, että tieto suojataan kaikissa ilmiantoprosessin vaiheissa. Tällaisen järjestelmän käyttö myös varmistaa, ettei raportin käsittelemä henkilö vahingossa löydä ja lue itsestään kertovaa ilmiantoa.

Mitä toimia uusi laki edellyttää?

Direktiivi edellyttää yrityksiltä vain sisäisten raportointikanavien luontia sekä ilmiantajien anonymiteetin varmistamista. Yli 50 työntekijän organisaatioiden on luotava omat kanavansa, kun taas 50-249 työntekijän yritykset voivat jossain määrin jakaa sisäiset raportointikanavansa sekä jatkotoimenpiteet toistensa kanssa. Yrityksen omien kanavien luontia edellytetään myös tätä suuremmilta toimijoilta.

Työntekijöiden on voitava raportoida rikkomuksista kirjallisesti tai kasvotusten. Ilmiantojärjestelmän on pystyttävä vastaanottamaan raportteja sekä ylläpitämään yhteydenpitoa ilmiantajan kanssa, vastaten ja kertoen jatkotoimenpiteistä työntekijälle. Sisäisestä raportointijärjestelmästä voivat vastata työntekijöistä muodostetut ryhmät tai ulkoinen taho, jonka yritys palkkaa raporttien käsittelyä varten.

Mistä tiedän, että sisäinen raportointikanava on turvallinen ja anonymiteetti taattu?

Jatkossa vääryyksien raportointiin käytettävien kanavien on tarjottava ilmiantajille nykytapoja kattavampi suoja. Ilmiantajan identiteetti on säilöttävä mahdollisimman yksityisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei henkilöllisyyttä voida tuoda julkiseksi missään asiayhteydessä.

Mitä negatiivisia seuraamuksia viallisella ilmiantokanavalla voi olla?

Mikäli yrityksen sisäiset rikkomukset tulevat julki, voi tällä olla toiminnalle huomattavia negatiivisia vaikutuksia. Taloudellisia seuraamuksia voivat olla esimerkiksi menetetyt sijoitukset, asiakaskato, luottamusvaje yrityksen johtoon sekä henkilöstöpako. Suurin osa julkisuuteen tulleista ilmiantajista on ensin yrittänyt selvittää asiaa organisaation sisällä – tuloksetta. Tämän vuoksi jokaisen yrityksen on tärkeää tarjota henkilöstölle toimiva ilmiantokanava.

Miten Questbackia voidaan käyttää sisäiseen raportointiin?

Raportointikanavan luonti on jo mahdollista Questback Essentials -tilauksella. Työkalu on joustava ja sopii muokattavaksi juuri oman organisaation tarpeisiin. Saatavilla olevia ominaisuuksia ovat muun muassa ilmoitukset sekä anonymiteetti.

This text is a translation of the article:

Ny lag om visselblåsning – allt du behöver veta om Whistleblowing

  • Tekijä

    Rebecca Haridi
    Viimeisin päivitetty