Blogi | 8 kuuluisan filosofin ajatuksia organisaatiosi tiedonhallinnasta

Julkaistu 26.11.2014 Tuulia Sinijärvi

Palautteenhallinta
8 kuuluisan filosofin ajatuksia organisaatiosi tiedonhallinnasta

Jos kuvittelet, että filosofia on liian teennäistä ja abstraktia ollakseen hyödyllistä datavetoisessa kilpailuedun kehittämisessä – kuvittelet väärin.

Kauan ennen kuin internet teki asiakaskyselyistä helppoja, filosofit ympäri maailman pohtivat tiedon merkitystä ja väittelivät sen luonteesta. Heidän johtopäätöksensä ovat hyvinkin käypiä kaikenlaiseen liiketoiminnan kehittämiseen tiedon avulla – asiakastyytyväisyydestä työntekijöiden arviointikyselyihin.

Näiden ajatusten avulla teet palautteenhallinnastasi viisaampaa ja tehokkaampaa.

Ajatus #1: Datan määrä ei kerro sen laatua

"EI KANNATA VÄLITTÄÄ VAIN KOOSTA. SIR ISAAC NEWTON OLI PALJON, PALJON PIENEMPI KUIN VIRTAHEPO, MUTTA EMME ARVOSTA HÄNTÄ SEN PERUSTEELLA YHTÄÄN VÄHEMPÄÄ.”

- Bertrand Russell (Iso-Britannia, 1872–1970)

Enemmän dataa ei aina tarkoita parempia oivalluksia, ja massakyselyt eivät ole ainoa tapa saada tietoa. Ratkaisevaa on kysyä oikeat kysymykset oikeilta ihmisiltä oikeaan aikaan. Pieni määrä dataa oikein kerättynä ja analysoituna antaa paljon relevantimpia oivalluksia kuin valtava kasa dataa heikosti käytettynä.

Ajatus #2: Vältä oletusten tekemistä

"EN KUVITTELE TIETÄVÄNI, MITÄ EN TIEDÄ.”

- Socrates (Kreikka, n. 470–399 BC)

Vaatii viisautta havaita, ettei sinulla ole kaikkea sitä tietoa, mitä haluaisit. Jos haluat tulkita ja analysoida tutkimusohjelmasi keräämää tietoa tarkasti, pyri tiedostamaan tekemäsi olettamukset niin metodeihin, osanottajiin kuin organisaatioonkin liittyen.

Testaa näitä olettamuksia, jos voit. Jos et voi, varmista, että kaikki löydöksiäsi hyödyntävät ihmiset tietävät, millaisten oletusten pohjalta ne on tehty.

Ajatus #3: Ymmärrä mielipiteitä

"MIELIPITEET OVAT TODELLISEN IDEAN TIETÄMISEN JA EPÄTODELLISEN TIETÄMÄTTÖMYYDEN VÄLISSÄ.”

- Platon (Kreikka, n. 425–347 BC)

Kun tehdään johtopäätöksiä asiakaskyselyiden, työntekijöiden palautteiden tai vastaavien keinojen avulla kerätyistä toisten ihmisten mielipiteistä, on tärkeää tiedostaa kerätyn tiedon luonne.

Mielipiteet eivät ole faktoja, mutta ne ovat todellisia. Niitä ei voi sivuuttaa, jos haluaa päästä kilpailijoiden edelle, mutta niihin ei myöskään voi nojata yksinomaan. Yritä löytää tasapaino ulkoisesti todennettavissa olevan tiedon (demografiat, ostohistoriat) ja subjektiivisen tiedon (kyselyt, tunnepisteet) välillä.

Ajatus #4: Käytä parasta arviokykyäsi

"USKOMME ENEMMÄN KUIN VOIMME TODISTAA, JA TIEDÄMME ENEMMÄN KUIN VOIMME SANOA.”

-Michael Polanyi (Unkari, 1891–1976)

Polanyi väitti, että kaikki tieto riippuu loppujen lopuksi henkilökohtaisesta arvioinnista – että ihmiset eivät voi tehdä oikeasti objektiivisia päätöksiä, koska intohimomme ja uskomuksemme ohjaavat meitä aina. Psykologiset erikoisuudet kuten vahvistusvinouma tarkoittavat, että rationaalisuus on mahdotonta.

Yritä tiedostaa henkilökohtaisten tulkintojesi vaikutus tutkimustietoosi, analyysivalintoihisi – ja lopulta johtopäätöksiisi.

Ajatus #5: Älä luota muistiin

"ON TARPEEKSI VAIKEAA MUISTAA KAIKKI MIELIPITEENI, SAATI SITTEN PERUSTELUNI NIILLE!”

- Friedrich Nietzsche (Saksa, 1844–1900)

Nietzsche pohti mielipiteiden ailahtelevuutta (kts. Ajatus #3), mutta sitaatti korostaa myös muistin epäluotettavuutta. Mitä pidempään odotat ennen kysymyksen kysymistä, sitä epäluotettavampi vastaajan muistikuva on siitä tapahtumasta, jota kysymys koskee. Jotta saisit tarkkoja, arvokkaita vastauksia, kerää palautetta ”totuuden hetkellä”, kun muistikuva on vielä tuore.

Ajatus #6: Älä odota varmuutta

"AJATTELEN, SIIS OLEN.”

- Rene Descartes (Ranska, 1596–1650)

Descartes tuskaili pitkään yrittäessään keksiä jotain tietämäänsä asiaa, josta hän voisi olla täysin varma. Lopulta hän myönsi, että ainoa asia, jota hän ei voinut epäillä, oli se, että hän ajatteli.

Älä odota, että kaikki oivalluksesi ja päätöksesi tulevat vain 100-prosenttisen varmuuden kautta. Jos sinulla on hypoteesi, testaa sitä. Jos se tuntuu pätevän kaikissa (tai ainakin tärkeimmissä) tapauksissa, testaa sitä lisää. Jos sitä on vaikea kieltää tai osoittaa vääräksi, kutsu sitä teoriaksi ja jatka sen käyttöä. Jatkuva arviointi ja kehitys eivät vaadi täydellistä varmuutta, vaan vain itseluottamusta ja omistautumista organisaation päämäärien saavuttamiselle.

Ajatus #7: Pidä tieto hyödyllisenä

"TIEDON PÄÄMÄÄRÄNÄ ON VALTA... SPEKULAATION TARKOITUKSENA ON JONKIN ASIAN TEKEMINEN”

- Thomas Hobbes (Englanti, 1588–1679)

Abstraktiot ja ajatusleikit ovat kiehtovia, mutta oivallusten pitäisi olla sekä hyödyllisiä että käytännöllisiä. Esimerkiksi:

- ”70% organisaatiosi työntekijöistä on ruskeahiuksisia.”
Tämä tieto ei ole käytännöllistä.

- ”10% asiakkaistasi haluaa syödä suklaata sovittaessaan vaatteita.”
Tämä on käytännöllistä, muttei kovin hyödyllistä – ellet halua tuotteisiisi suklaatahroja!

- ”Kun työntekijöiden sitoutumispisteet ovat korkeat, näemme selvän nousun asiakastyytyväisyydessä.”
Sekä hyödyllistä että käytännöllistä.

Ajatus #8: Suunnittele, mitä teet

"TIETO JA TOIMINTA TARVITSEVAT AINA TOISIAAN... MITÄ JÄRJESTYKSEEN TULEE, TIETO TULEE AINA ENSIN. MITÄ TÄRKEYTEEN TULEE, TOIMINTA ON TÄRKEÄMPÄÄ.”

- Zhu Xi (Kiina, 1130–1200)

On ratkaisevasti erilaista saada käytännöllisiä oivalluksia ja viedä oivallukset käytäntöön. Jotta voit varmistaa, että tutkimustesi tuloksilla oikeasti tehdäänkin jotain, suunnittele käytännön toimet alusta alkaen.

Kun keräät tietoa, tiedä miksi keräät sen, miten aiot analysoida sen, ja mitä teet sen jälkeen, kun olet tullut johonkin johtopäätökseen. Varmista myös, että suunnitelmasi on linjassa organisaatiosi vision ja tavoitteiden kanssa.

Tiedon hyödyntäminen yrityksen kehittämiseksi on vähemmän kovaa tiedettä kuin voisi kuvitella. Kyllä, siihen liittyy matematiikkaa ja tietoa, mutta myös etiikkaa ja mielipiteitä. Hyödynnä näitä ajatuksia, niin tulokset ovat taatusti parempia.

Jos haluat keskustella aiheesta, ota meihin yhteyttä!


Haluatko tietää, kuinka Questback voi auttaa yritystäsi menestymään?